MITÄ AJATUKSIA SOSIAALISESTA MEDIASTA?

Tein itselleni lupauksen. Lupauksen siitä, että en enää stressaa somesta ja siitä, miten koko ajan pitäisi olla siellä läsnä. Oon mielummin enemmän läsnä hetkessä. 

Faktahan on se, että sosiaalinen media kuuluu vahvasti mun elämään, työhön ja se on myös sellainen asia josta nautin ja paikka jossa voin toteuttaa itseäni. Sille pitää vain osata vetää raja. Se raja menee siinä, kun se alkaa aiheuttaa stressiä ja kiirettä. Siinä, kun se on illalla ihan viimeinen asia johon keskityt ja usein samalla vähentää tunteja yöstä. Siinä, kun feedin selaaminen vie ison osan päivästä.

Mitä tuon lupauksen jälkeen on muuttunut?

Kuten varmaan osa onkin huomannut, niin päivitän blogia vähemmän, siitä syystä, että haluan kirjoittaa vain silloin kun sille tuntuu ja niistä asioista, joita oikeasti haluan edustaa. Haluan pysyä tietyssä linjassa ja pitää tietyistä arvoista kiinni. Ja okei, mulla on yksinkertaisesti tällä hetkellä tälle vain vähemmän aikaa kuin ennen, sillä työt ja reissut on haukannut ison osan ajasta. 

Mitä muuta? Siinä missä selasin aikaisemmin Instagramin feediä useammankin kerran päivässä, niin nyt saatan selata sen kerran kahden päivän välein. Se oikeastaan välillä jopa unohtuu. Tykkään päivittää sinne kuvia ja fiiliksiä, mutta palaan usein selaamaan feedin vasta myöhemmin. Yritin myös karsia omia seurattavien listaa, sillä lähemmäs kahdeksansataa käyttäjää alkaa olla jo työlästä seurata. 

Huomaan nyt keskittyväni enemmän hetkeen, vaikka en väitäkkään etten sitä puhelintakin välillä selaisi, mutta on se huomattavasti jäänyt vähemmälle. Se tuntuu hyvältä.

Ei ne somepäivitykset sieltä karkaa, vaikkei niitä heti ensimmäisenä ole näkemässä. 

Muistetaan pitää asiat tärkeysjärjestyksessä - veikkaan, että se some ei sitten lopulta kuitenkaan ole siellä listan kärjessä.

xx Marianne

Kuvat: Laura / Laura