Sisällön tarjoaa Blogger.

TOIVEPOSTAUS: HITON HYVÄ LOHIPASTA


Miten ollakaan ne parhaat reseptit on niitä, jotka syntyy ihan tyhjästä ihan vain kuulostelemalla sitä, mitä nyt sattuu tekemään mieli. Tässä aikaa sitten Lauran kanssa kehiteltiin tällä taktiikalla lennosta helppo, mutta sitäkin paremman makuinen lohipasta. 

Ruuanlaitossa ylipäätään oon sitä mieltä, että niiden makujen lisäksi helppous on se juttu. Ja samaten oon aika fiilispohjalta kokkaaja kuten ehkä ootte huomanneet, enkä oikeastaan osaa sanoa tarkkoja määriä raaka-aineille - sen vain tietää maistamalla, kun on valmista.


Kehuskeltiin itseämme jo ihan MasterChefeiksi ja pastaa ylistettiin kuin suoraan Vapianosta tilatuksi, mutta kyllä se vaan oli hyvää. Ja teidän toiveenne on kuultu ja resepti siihen tulee tässä!

HITON HYVÄ LOHIPASTA

Noin 300g kirjolohifilesuikaleita, kevätsipulia jos mahdollista, ruohosipulia, hyvä nippu tuoretta tilliä, puolikkaan sitruunan mehu, valkosipulinkynsi, kaksi purkkia maustamatonta ruokakermaa, ripaus suolaa ja pippuria. Parmesaania annoksen päälle, mutta laitettiin myös jo kastikkeeseen vähän. 

Sekä tietenkin hyvää pastaa.

Ei muuta kuin keitä pastat sopiviksi, itse lisään keitinveteen aina ripauksen suolaa ja lorauksen sitruuna-oliiviöljyä tuomaan makua. Kypsennä lohisuikaleet pannulla ja lisää muut ainekset, anna kastikkeen hiljalleen kuplia hetki. 

Kokoa annos ja kutsu ystävä lounastreffeille!


xx Marianne

KURKISTUS MEIDÄN PARVEKKEELLE


Harmoonisen harmaata ja valkeaa, pehmeitä materiaaleja ja rantakaisloja. Skandinaavisuutta ja löytöjä kirppareilta. Sopivasti yksityiskohtia ja niin upeat maisemat. Enemmänkin vielä yksi huone lisää, kuin pelkkä parveke. 

Meidän parveke koostuu kahdesta kiikkutuolista, rottinkisesta riipppukeinusta ja sopivasta määrästä muita sisustusjuttuja. Halusin, että parvekkeen sisustus sopii myös meillä sisällä olevaan fiilikseen ja erityisesti makuuhuoneeseen, jonka kautta kuljetaan parvekkeelle - meidän makuuhuoneeseen voi kurkata täältä

Ja yksi mun lempparijuttu on se, että sieltä näkee joka ilta erilaisen auringonlaskun. 

xx Marianne

VIIME KESÄN PARHAAT MAIDOTTOMAT JÄÄTELÖRESEPTIT


Koska nyt varmaan ollaan kaikki jo yhtämieltä siitä, että kesä on käynnissä aika kivasti, niin voidaan taas paneutua tärkeään aiheeseen. Jäätelöihin. Tai tarkemmin nice creamiin, sillä tämä on ihan oma lajinsa. 

Jaan teille muistutuksena neljä helppoa viime kesän jäätelöreseptiä, joissa pysytään aika simppelien asioiden äärellä ja kaikki nämä on tehty ilman maitotuotteita tai sokeria - joten saa syödä ihan luvan kanssa aamusta iltaan. 

IISI KIRSIKKAJÄÄTELÖ

Tarvitset vain rasian kirsikoita ja kolme kypsää banaania (mitä tummempi, sitä makeampi). Tarvittaessa sopiva loraus nestettä, kuten kaura- tai mantelimaitoa, jos jäätelö ei tahdo muotoutua ilman. Sulla kannattaa olla jo valmiiksi pilkotut ja pakastetut banaanit tässä vaiheessa holleilla vaikka edelliseltä illalta, sillä ne ja kirsikat heitetään vain blenderiin ja tadaa meillä on kirsikkajäätelöä. Laita tasainen jäätelö vielä hetkeksi pakastimeen ennen tarjoilua.


Yhdestä reseptistä oon saanut super paljon kehuja ja kiitosta, nimittäin mangojäätelöstä jonka tekeminen ei voisi enää helpommaksi mennä. 

KAHDEN AINEKSEN MANGOJÄÄTELÖ

Tarvitaan kolme banaania ja noin 300g mangoa. Kuori, pilko ja pakasta banaanit, mutta kuten sanottu, näitä on hyvä olla koko kesä jemmassa pakastimessa valmiina. Jos oikein mennään siitä mistä aita on matalin niin pakastemangot valmiiksi pilkottuina on hyvä valinta. Surautellaan blenderissä tasaiseksi jäätelöksi, avuksi voi tarvittaessa lorauttaa sopivaa nestettä kuten kauramaitoa tai vettä. Tuoremehu saattaisi toimia myös?


Nyt kuusenkerkät alkaa olla siinä vaiheessa, että niitä pääsee noukkimaan, mutta muistakaa että ne ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kuusenkerkissä on paljon antioksidantteja ja A- ja C -vitamiineja, joten niitä on kiva lisäillä vaikka pakastimesta myös smoothieiden joukkoon. Pieni pala metsää mukaan.

MINTTUSUKLAAJÄÄTELÖ RIPAUKSELLA METSÄÄ

Tarvitset neljä kypsää banaania, hyvän nipun tuoreita vahvoja mintunlehtiä, 1 dl tai pari kuusenkerkkiä, muutama pala tummaa suklaata tai raakasuklaata, reilu 1 dl mantelimaitoa tai muuta sulle sopivaa nestettä. Sama homma, eli jäiset banaanit ja muut vain blenderillä sekaisin. Suklaanpaloja voi sekoittaa joukkoon sattumiksi myös loppuvaiheessa käsin. 


Vadelmalla ei voi mennä pieleen vai mitä?

VADELMA-KARDEMUMMAJÄÄTELÖ

Tarvitset neljä banaania, noin 300 g pakastevadelmia ja sopivan lorauksen kauramaitoa. Vielä ripaus jauhettua kardemummaa niin ainekset on koossa. Ja sama homma edelleen, jäisiä banaaneja ja kaikki blenderillä sekaisin. 

Ja kyllä kotitekoinen on aina kotitekoinen. Eli toisin sanoen parempi. Kyse on siis nice creamista, maidottomasta jäätelöstä, raakajäätelöstä, nana ice creamista ja banaanijäätelöstä - ihan kuinka sen tykkää sanoa! Odotan innolla, että pääsen kehittelemään uusia jäätelöreseptejä tälle kesälle.

xx Marianne

MEILLE KAIKILLE RAUHALLISILLE TYYPEILLE


Rauhallinen. Se oli se adjektiivi, joka toistui aina koulussa siinä kiertävässä lapussa johon kaikkien piti kirjoittaa toisesta jotakin. Se toistui niissä niin paljon, että se alkoi ihan ärsyttää - en mä nyt niin rauhallinen ole tai oon mä ainakin paljon muutakin. 

Vaikka se oli positiiviseksi asiaksi tarkoitettu, niin se ei tuntunut enää kivalle. Oon jutellut parin ystävän kanssa tästä ja siellä oli ihan samoja fiiliksiä ja samoin löysin netin syövereistä myös paljon avattuja keskusteluja siitä, että onko ''rauhallinen'' edes kehu vai onko siinä pieni negatiivinen sävy. Onko se vaan omassa päässä väärin käännetty? Vai onko se nyt vain vähän tapauskohtaista?

 Osaako joku teistä samaistua?


Mutta tiedättekö mitä, rauhallisuus on mun mielestä hyvä juttu. Nykyään se ei enää ärsytä ja nään sen vahvuutena sekä piirteenä, jota jokaisen toisinaan tulis osata olla. En tiedä miksi se meitä rauhallisempia on nuorempana harmittanut, mutta toivon, että me kaikki vähän iisimmin ottavat voitaisiin olla nyt kiitollisia siitä piirteestä. 

Rauhallisuutta tarvitaan esimerkiksi hektisessä työympäristössä ja rauhallinen saa enemmän aikaa kun aika ei mene hössöttämiseen. Rauhallinen osaa myös kuunnella ja ehkä näkee vähän enemmän kun ei vain hötkyä menemään. Rauhallinen harkitsee mitä tekee ja miettii vähän pidemmälle. Rauhallinen pysyy coolina tilanteessa kuin tilanteessa ja rauhoittaa myös muita.


Vaikka on rauhallinen, niin voi silti olla myös hauska, huumorintajuinen, toisinaan vähän levoton, sopivan höpsö, älykäs, itsevarma, vahva, toisinaan nopeasti kimpaantuvakin, kiinnostava, rohkea, hyvä ystävä, ihan paras ja osaa nauttia elämästä. Rauhallinen ihminen usein myös on paljon muuta, kuten ihan kuka tahansa, joten älkää antako viilipyttyolemuksen hämätä. 

Mä oon mielelläni rauhallinen ja vähän chillimpi tyyppi. 


xx Marianne

Kuvat: Laura / Laura

PEHMEÄÄ PELLAVAA KATTAUKSEEN


Yhteistyössä: Lapuan Kankurit

Kaikista maailman materiaaleista pellava on kyllä yksi mun suuri suosikki, varsinkin kun sisustuksesta ja kattauksesta puhutaan. Se on niin pehmeää ja kestävää, paranee vain käytössä ja sen lisäksi pellava on myös kaunis luonnonmateriaali ja ekologinenkin vielä. 

Pidän pellavan luomasta fiiliksestä ja maanläheisyydestä, siksi olinkin melkoisen onnellinen saadessani Lapuan Kankureilta pehmeän paketin, josta löytyi pellavaisia servettejä sekä kaunis harmaa pellavainen pöytäliina, joka kaikessa monikäyttöisyydessään kelpaa myös kevyestä peitosta - löytyy meiltäkin tällä hetkellä rennosti sohvalta (voit täältä postauksesta kurkata miltä se siinä näyttää), se on ihan täydellinen siihenkin tarkoitukseen.


Lapuan Kankurit vastaa arvoiltaa ja näkemyksiltään hyvin paljon juuri sitä, mitä itsekin haluan edustaa. He ovat suomalainen perheyritys Lapualla, heillä on oma tiimi tekstiilien kauniiden designien luomiseen ja he käyttävät omassa kutomossaan tekstiilien raaka-aineina vain luonnollisia materiaaleja sekä panostavat kestävään kehitykseen ja ekologisuuteen. 

Oon myös heidän kanssa samaa mieltä tuotteiden kestävyydestä ja siitä, että tuotteita voi käyttää monikäyttöisesti ja on oikeastaan ihan sama onko mulla tässä peitto vai pöytäliina, sillä se on yhtä ihana kummin vain. Lisää heidän tarinaan ja tuotteisiin voi tutustua heidän verkkosivuiltaan.

Tiedän, että tää on nyt vain yhtä hehkutusta, mutta tässä on nyt vaan kaikki niin kohdillaan. Tykkään!


Vielä jos palataan siihen pellavaan, niin tiesitkö, että pellavan viljely ylläpitää ekosysteemin tervettä monimuotoisuutta, se on luonnostaan allergisoimaton ja antibakteerinen sekä hylkii likaa? Se on iholla yksi miellyttävimmän tuntuisia materiaaleja mitä tiedän ja luja luonnonkuitu kestää äidiltä tyttäreille, joten tässäpä mulla on perintöpöytäliina valmiina tulevaisuutta varten.

Pellava näyttää niin hyvältä, että yksinkertaiset jutut riittää kattauksessa. Vähän kukkia lisäksi ja pöydän kruunuksi jotain hyvää, muuta ei tarvitakaan. 

Ja hei tämän suolaisen raakapiirakan perään on jo kyselty paljon, mutta se tulee meille näillä näkymin myyntiin raakakakkujen kaveriksi, joten sitä voi ostaa meiltä Jyväskylästä. Laitetaan pian Soma - Hyvän mielen kakut -sivuille lisää tästä.


Ajattelin lähteä ulkoiluttamaan tätä perintöpöytäliinaa ensi viikolla tuohon satamaan laiturille piknikin merkeissä, kuka tulee mun messiin?

xx Marianne

MÄ AION LÖYTÄÄ MUT


Ehkä jopa ensimmäistä kertaa nyt tänä koko puolikkaana vuotena, mulla tuli tunne siitä, että haluan kirjoittaa.

Ja tunne siitä mitä haluan kirjoittaa ja sanoa teille. 

Kirjoitan tämänkin tekstin ensimmäistä luonnosta nyt itseasiassa sängyssä puhelimen muistiinpanosovellukseen myöhään sunnuntai-iltana kun pitäisi jo nukkua, mutta silloin on kirjoitettava kun siltä tuntuu. 


Tänä puolikkaana vuotena on tapahtunut paljon, enemmän ja vähemmän merkittäviä juttuja. Niiden kautta oon oppinut myös itsestäni ja ajatuksistani paljon - kuulostaa tosi isolta, mutta lopulta on kyse vaan pienistä asioista yhdessä. Kukaan tuskin koskaan tulee sinänsä valmiiksi, eikä tarviikkaan, sillä me muututaan ja kehitytään koko ajan. Mutta pieni itsetutkiskelu ei oo koskaan pahasta. 

Mitä sä haluat? Millainen sä haluat olla ja millaista elämää elää? Kuinka realistista se on? Millaisia asioita ja ihmisiä sä haluat sun elämään ja mihin asioihin ehkä haluat vaikuttaa?


Mä oon miettinyt näitä juttuja jonkin verran ihan huomaamattani. Mitkä asiat on mulle tärkeitä, millaisia asioita haluan tukea ja mitä haluan edustaa? Niin ihan ylipäätään, kuin vaikkapa täällä blogissa ja someissani. 

Mitkä jutut on just mua. Ja on ehkä ollut koko ajan, mutta jossain piilossa ja sieltä hiljalleen tässä tullut esiin yhä enemmän. 

Haluun löytää mut. Haluun olla minä.


Olisko tää pitkään hukassa ollut inspiraatio ja luovuus nyt tässä takas viimein? En tiedä, mutta just nyt tuntuu hyvältä kirjoittaa ja ainakin mielessä on se oma suunta, mitä kohti aion mennä ja toivon, että te pidätte siitä myös. Elämään tarvitaan näitä välivaiheita, että voi sitten taas olla siellä mihin tuntee kuuluvansa ja tietää taas hetken mitä tehdä. 

Haluan vaan sanoo teille, että antakaa itsellenne lupa muuttua tietyissä määrin, sillä ei se oo välttämättä ollenkaan huono asia ja ei sun tarvii olla aina siinä ja sellainen kuin oot aikaisemmin ollut. 

Mä aion löytää mut. Ja löydä sä myös sut, koska sitten sä voit olla paras sä.

xx Marianne 

Kuvat minusta: Laura / Laura