Sisällön tarjoaa Blogger.

LEVIN TAIANOMAINEN AURORA SKY


Yhteistyössä: Levin Iglut - Golden Crown 

Kuten arvata saattaa, Levin Iglujen ravintola Aurora Sky oli yhtä tunnelmallinen ja upea kuin itse iglutkin joissa majoituttiin marraskuun lopulla. Koko paikka, jossa iglut sijaitsee on jollain tapaa taianomainen - ehkä siellä on just sitä Lapin taikaa. 


Aurora Sky on aivan iglujen läheisyydessä, joten sieltä ei ollut pitkä matka illalliselle ja ihanan rauhalliselle aamupalalle, josta muuten nämä kuvat on otettu. Ravintola on kahdessa kerroksessa, alakerros on todella tunnelmallisen kotoisa ja yläkerta ihan mieletön lasi-ikkunoineen.

Ravintolassa on kaunis yhtenäinen sisustus ja samassa rakennuksessa on myös Levin Iglujen vastaanotto ja mahdollisuus ostaa pieniä matkamuistoja. 


Aurora Sky tarjoaa omien sanojensa mukaan puhtaita makuja skandinaaviseen tyyliin ja annoksissa he käyttävät mahdollisimman paljon lähiruokaa ja luonnonmukaisesti tuotettuja raaka-aineita. Täällä kannattaa muuten käydä illallisella vaikkei igluissa majoittuisikaan, niin pääsee jo kokemaan pienen palan siitä fiiliksestä, joka tuolla on - ja saattaa päästä bongaamaan revontulet suoraan ravintolasta omasta pöydästä jos hyvä tuuri käy!


Joko päästään itse asiaan? Siihen ruokaan tietenkin!

Annokset oli kauniita ja loppuun mietittyjä, maistui tosi hyvälle ja vaikka annokset oli ravintolan tyyliin sopien hieman maltillisempia kokonsa puolesta, niin maku ja tunnelma kyllä korvasi sen. Meillä oli myös todella lämpimän ja ihanan oloinen nainen tarjoilemassa, toivottavasti kiitokset tavoittaa vielä hänetkin!

Söin mm. Lapin puikulaperunoita, poroa ja rapeaa jäkälää sekä maailman täydellisimmän uuniomenajälkkärin karamellikastikkeen ja kaurakeksin kera - kirjaimellisesti hymisin tyytyväisyydesta sitä syödessä ja se teki niin onnelliseksi sillä hetkellä, mikä hassulta kuulostaakin, kun kyse on pelkästä jälkiruuasta. Väitän, että siinä jälkkärissäkin oli sitä Lapin taikaa. 

Lisää Aurora Skystä voi lukea www.leviniglut.net/fi/ravintola-aurora-sky/.


Joko oot lukenut meidän majoituksesta lasi-igluissa tai huomannut postauksen tunturin laidalla poreammeessa napatuista kuvista? Levillä ollessa kannattaa käydä myös katsomassa huskyja ja antamassa siellä suloisimmalle Taigo-porolle pusuja!

Levi vei ainakin minun sydämen.

xx Marianne

JOULU MAALLA


Voisin kertoa meidän joulusta monia ihania asioita, sillä tosiaan nautin tästä joulusta ja se vain oli jotenkin juuri sellainen kuin sen odotinkin olevan - kaikkine pienine epätäydellisyyksineen ja täydellisyyksineen. 


Parhaita paloja kuitenkin löytyy, kuten esimerkiksi itse siskon kanssa tehdyt jäälyhdyt ulkona, lumihanki ja iskän kanssa kuusenhakureissu metsästä, täydellisen seesteinen joulusää, sisällä aamusta saakka palavat kynttilät ja pitkin päivää muutamien lahjapakettien avaaminen sopi tunnelmaan. 

Joulusiivoilu ja pieni hössötys nyt kuuluu asiaan, kenelläpä ei? Mutta siisti koti, puhtaalta tuoksuvat valkoiset hyasintit ja aidon kuusen kotoisa tuoksu ja hiljalleen soivat joululaulut kompensoi aika kivasti. Perinteisesti myös pipareiden ja joulutorttujen leipominen, kynttilöin valaistu joulusauna ja täpötäysi joulupöytä on niitä juttuja, joista ei meillä luovuta. 


Parasta on myös aika koko perheen kanssa korttia pelaten juustolautasen äärellä, mummolassa käyminen ja itseasiassa mummon joulumekosta inspiroituminen, aattona vielä myöhään illalla herkuteltu toinen kierros jouluruokia omassa rauhassa, niin nappiin osuneet joululahjavalinnat ja lahjoilla ilahduttaminen. 

Ja se, kun sitten joulunvietosta pääsi omaan kotiin ja omaan sänkyyn monen suklaarasian, joulutorttukipon, uuden pellavaisen aamutakin ja uusien pehmeiden tyynyjen kera.


Tästä on niin hyvä jatkaa vuoden viimeinen viikko loppuun. Toivottavasti te kaikki myös rentouduitte ja nautitte joulusta.

xx Marianne

OSAATKO NAUTTIA HETKISTÄ ILMAN SOMEA?


Tunnustan, että joskus voisi nauttia niistä itse hetkistä enemmän - jättää some ja valokuvaaminen sivuun ja nauttia hetkestä ilman niitä tai niiden läsnäoloa. Kuulostaako tutulta?

Vaikka ei se yksi kuva Instagramin storyyn nappastuna paljon vie aikaa tai ole mun mielestä pois siitä hetkestä, jos sen tekee nopeasti. Mutta noin niin kuin muuten, ne olis varmaan itse kullekin hyvästä välillä vaan unohtaa. 

Tunnustan myös, että mulle se on välillä jopa vaikeeta, varsinkin jos hetki on niin hieno, että sen haluaisi välttämättä ikuistaa ja kameran takana sitä vain innostuu. Tosin, usein se myös kuuluu mun työnkuvaan, joten silloin ne hommat on vaan tehtävä ja kuvat otettava, mutta jos puhutaan ihan niistä muista hetkistä, joihin ei liity työvelvollisuutta. 


Rakastan valokuvaamista ja somea, mutta välillä nekin on ristiriidassa omien ajatusten kanssa - joskus kuviin asettelu, poseeraaminen ja parhaiden kuvien valikointi tuntuu rasittavalta, vaikka sitähän se valokuvaaminen on ja siitähän mä tykkään? Samat pätee someenkin, joskus se, että somessa on tuhansia kuvia itsestä, tuntuu jopa vähän kummalliselta jos miettii, että ne on siellä oikeesti aina. 

Nämä on yksi syy, miksi toivoin synttärilahjaksi Polaroid -kameraa, sillä joskus olis vaan kiva ikuistaa ne hetket ilman, että pitää ottaa kymmeniä kuvia joista valikoidaan se paras, vaan sieltä tulee se kuva mikä tulee ja se on siinä. Mun ajatuksia tästä kuulette varmasti myöhemmin lisääkin.


Levillä aikaa kului paljon kameran takana, mutta kyllä me ehdittiin vähän nauttia olostamme ilmankin. Levin Igluilta kiva yllätys, että päästiin vielä meidän Iglun luovuttamisen jälkeen Iglujen Revontulitalon ulkoporeammeeseen rentoutumaan. Sitäkin voi myös varata heiltä käyttöönsä!

Mieletön valkea maisema tunturiin, lämmin vesi poreammeessa ja hento hiljalleen leijaileva lumisade tuntui ihan täydelliselle. Vaikka kuvia tästäkin otettiin, niin ehdittiin myös vain rauhoittua ja nauttia siitä hetkestä. Olo oli jotenkin hurjan kevyt ja rentoutunut pienen porekylvyn jälkeen.


Uskon, että samanlaisen rentoutumisen ja kevenemisen tunteen saattaa tuntea, jos jättää somen edes hetkeksi tietoisesti pois ja lopettaa ainakin siitä stressaamisen, että sinne pitäisi päivittää aina ja kokoajan kaikki. Ainakin somen parissa työskentelevät varmaan tunnistaa tämän tunteen itsessään?

Sinne ei tarvitse jakaa ihan kaikkea - ja tää on ennen kaikkea muistutus mulle itsellenikin. 

Mitään ajatuksia aiheesta? Kuinka isossa roolissa some on sulle?

xx Marianne


Kuvat 1 & 5: Miia -Sweet Bites

LEVIN HUSKY PARK JA PARI ELÄMYSTÄ


Yhteistyössä: Levin Husky Park

Miltä kuulostaa talvinen päivä, joka sisältää vauhdikkaan huskyajelun, pikkuisten huskypentujen rapsuttelua ja jopa pari pusua valkoisen poron kanssa? Me vietettiin tälläinen elämyspäivä Levillä viimeisenä sunnuntaina ja se jos mikä kruunasi meidän reissun. 


Samaan päivään mahtui myös Husky Parkin huskyjen, koirasusien ja pusutteluporon lisäksi opastettukierros puistossa ja monien elokuvaeläimien näkeminen tarinoineen - kuten temppuja tekevä punakettu ja tarhaamolta pelastettu Lumikki niminen naali. 

Nämä elokuvaeläimet on siis tuttuja elokuvista ja mainoksista, joita varmaan jokainen meistä on jossain nähnyt. Myös Taigo-poro on esiintynyt mm. Kekkonen tulee -elokuvassa, jonka minäkin oon joskus käynyt leffassa katsomassa!


Kierroksella meidän kanssa oli myös suloisia pikkukoiria, jotka nautti seurasta ja samalla kuultiin vähän tarkemmin niin huskyistä kuin muistakin puiston asukkaista. Kierroksen jälkeen päästiin vielä innokkaan huskyvaljakon vetämälle kyydille Munajärven jäälle. Kyyti oli sopivan vauhdikasta ja oli ihana vain katsella maisemia ja nauttia kyydistä. Olisin voinut matkustaa siinä kyydissä mielellään vaikka koko päivän!


Myös yksi mun lemppariosuus valjakkoajelun ja pikkuisten huskypentujen rapsuttelun lisäksi oli Taigo-porolle pusujen antaminen, vaikka aluksi hotellilla ennen lähtöä olin vielä ihan varma, etten yhtäkään poroa aio kyllä uskaltaa pussata, mutta Taigo oli niin suloinen ja innoissaan pusuista, joten pakkohan sille oli muutamat piparin makuiset pusut antaa! 

Ihan alkaa hymyilyttää kun näin jälkikäteenkin näitä kuvia katselee - ihania elämyksiä, jotka nyt vaan kuuluu Lapin reissulle. Kiitos Husky Parkin väki ja asukkaat!

xx Marianne

JKL LEMPPARIPAIKAT / BISTRO SOPPA


Muistatteko, kun edellisessä postauksessa tätä sarjaa ihmettelin, miten Lutakon Nurkka on voinut jäädä minulta niin huomaamatta kun se on niin ihana? Ja siitä tuli mun yksi uusi suosikkipaikka samalta istumalta. 

Nyt kävi täysin samoin Bistro Sopan kanssa! Tälläisiä pieniä kivoja paikkoja kaivattaisiin Jyväskylään enemmänkin, mutta onneksi meillä on täällä näitä helmiäkin, kuten tämä sekä edellisen postauksen Lutakon Nurkka ja vielä on pari ässää hihassakin esiteltävänä. 


Ollaan Ninnin kanssa käyty täällä Bistro Sopassa vasta pari kertaa, mutta molemmat kerrat on kyllä vakuuttaneet - niin hyvän ja täyttävän lounaan kuin paikan tunnelman ja sisustuksen osalta. 

Paikan tunnelma on ihana, niin heti ovesta sisään astuessa kuin Kellarissa, jonne voisin kuvitella tulevani illalliselle ja viinille ihan koska vain. Sisustus on sellainen kotoisa, fiilis on lämmin ja joka paikassa on paljon kivoja yksityiskohtia. 

''Ravintolaamme on haettu inspiraatiota Pariisin eloisista bistroista, Italian tunnelmallisista maalaisravintoloista ja miksei myös ruotsalaisten kuppiloiden huolettomasta tyylikkyydestä. Meille musiikki on tärkeä osa tunnelmaa! Mainioilta soittolistoiltamme voi nauttia lattari-, soul-, R&B- ja jazz-vaikutteisesta kappaleista.'' - Bistro Soppa


Vasta lounas ollaan tosiaan testattu, mutta täältä löytyy myös Á la carte, viinilista ja drinkkejä. Ravintolan ruokafilosofian mukaan ruoka tehdään alusta loppuun hyvistä, tuoreista ja ajankohtaisista raaka-aineista. Listalta löytyy nimensä mukaan soppaa, mutta myös esimerkiksi burgereita, risottoa ja muuta. 


Lounas on ainakin saanut pisteet kotiin. Ekalla kerralla syötiin alkuun vaahtomaista kukkakaali-fenkolikeittoa josta tykkäsin kovasti ja lasagnea, joka täytti kyllä viimeistään. Tällä kertaa alkuun saatiin sienikeittoa ja torstaina kun on lohipäivä niin oli tarjolla hyvää lohiwokkia. Paljon raikkaita makuja ja kivoja yhdistelmiä, joita ei välttämättä tulisi edes muualla vastaan. 

Lounaaseen kuuluu siis alkuun leipä ja päivän keitto sekä viikon lounaslistalta sun valitsema annos ja loppuksi kahvi tai tee. Päästiin maistamaan myös heidän omaa glögiä, joka on maultaan omenainen, sitrusromminen ja lämpimän mausteinen - nam!


Ollaan kyllä niin tyytyväisinä ja vatsat täynnä poistuttu paikalta, että se saa ainakin meidät palaamaan taas uudelleen, samoin kun kiva palvelu ja rento fiilis. Ja täähän nyt on niin hyvällä sijainnillakin, että ei ainakaan jää siitä kiinni!

BISTRO SOPPA / LOUNAS & Á LA CARTE & BAR
ASEMAKATU 11, 40100 JYVÄSKYLÄ


Oothan lukenut jo mitä mieltä oltiin Teeleidistä ja Lutakon Nurkasta? Myös Ninnin fiiliksiä tästä kannattaa käydä kurkkamassa täältä

Kivaa torstaita! 

xx Marianne